Eilen oli mielenkiintoinen päivä. Ensin istuin kolmetuntia kuunteluoppilaana vaimoni pitämällä thai-kielen alkeiskurssilla, joka oli Hua Hinin Suomi-seuran kokoontumispaikalla Varikolla. Paikalla oli vähän yli kymmenen suomalaista kielenopiskelijaa. Sitten siirryttiin Bangkok Hospitaliin jonkin matkan päähän, (ei siis Bangkokiin), jossa oli Suomi-seuralle varattu luento Dengue-kuumeesta. Luennon piti sairaalan apulaisylilääkäri, jonka nimeä en edes yritä muistella, saati sitten kirjoittaa. Luento oli englanniksi ja kukas muu sen tulkkasi suomeksi kuin oma Raakelini. On tyttöä täällä nyt työllistetty ahkerasti. Tulkkauksia milloin missäkin.
Denkki-kuume (lempinimi) leviää erityisen hyttysen kautta. jota täällä Kauko-Idässä ja yleensäkin lämpimillä mailla esiintyy. Oireet ovat ensin korkea kuume, silmämunien ja isojen lihasten särky jne. Siihen ei vielä ole rokotetta yleisesti saatavilla. Jossain Etelä-Amerikassa ovat kuulema saaneet jonkinlaisen rokotteen aikaiseksi. Sitä vasta kokeillaan siellä. Tauti on virusperäinen. Jos oleskelet pitempään jossain lämpimässä maassa kannattaa huomioida ainakin seuraavat hyttysten lisääntymispaikat: vanhat auton renkaat, jotka keräävät sisäpuolelleen seisovaa vettä, ulkokukkaruukkujen aluslautaset kannattaa pitää kuivana tai täyttää hiekalla, jolloin ylmääräinen vesi valuu pois. Kukkamaljakot, joihin jää vesi seisomaan, vessanpöntöt (kannet pitää pitää kiinni) jne. Kaikki paikat, joissa on seisovaa vettä. Thailaiset eivät muuten pidä vessanpöntön kantta kiinni kun pelkäävät, että sitä aukaistaessa pöntöstä voi löytyä yllätys. Riski sairastua dengue-kuumeeseen on aika pieni: Yksi tuhannesta voi sen saada. Sitä on neljää eri lajia: ykkönen on lievin ja nelonen on pahin. Kun olet sairastanut ykkösen niin sen jälkeen et sitä voi enää saada, mutta kolme muuta ovat sinulle vielä mahdollisia. Immuniteetti kun syntyy vain yhtä sairastettua lajia vastaan kerrallaan.
Koska lääkettä ei vielä ole niin hyvä vastustuskyky auttaa selviämään taudista, jos ei kokonaan niin ainakin helpottaa varmasti olotilaa.
Kohta lähdetään taas liikenteeseen. Tällä kertaa saippuanvalmistuskurssille (yllätys, yllätys). Hierojamme Durian järjestää kotonaan tällaisen kurssin ja Raksu halusi mennä mukaan. Mikäs siinä. Sittenpähän osaa tämänkin homman. Ja ehkä minäkin.
Illalla saatamme lähteä suomalaisten karaokeiltaan. Harjoittelin eilen netin kautta omia pravureitani: Wonderful World, Nousevan auringon talo, Love me Tender ja Rosvo-Roope. Noh, ei kovin hengellistä, mutta ei pahaakaan. Katsotaan nyt saanko aikaiseksi mennä laulamaan myös. Ehkä tällaisen illan suurin merkitys on olla ihmisten kanssa kun ei aina tiedä minkälaisia keskusteluja syntyy.
Nyt täytyy lopetella. Olkapää alkoi taas vihoitella tätä kirjoitellessa. Olenkin nyt tullut siihen tulokseen, että menen uudelleen lääkäriin ja vaadin perusteellisia tutkimuksia, että mistä tuo ongelma nyt oikeasti johtuu. Eihän tästä enää tule yhtään mitään tällä tavalla.
Mutta valoisasti eteenpäin. Nauttikaa nyt lumesta siellä kun sitä vielä on. Minä nautin täällä auringosta ja etenkin hedelmistä kun niitä täällä on. Palaillaan taas kanavalle. Siunauksin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti